28.6.2022
Professori ja arkkitehti Tim Stonor on arvostettu tilasuunnittelun asiantuntija ja toimitusjohtaja brittiläisessa Space Syntaxissa, joka on johtava teknologialähtöisten kaupunkisuunnittelustrategioiden parissa työskentelevä yritys. Hänellä on vahva viesti: viihtyvyys monissa maailman suurimmista kaupunkikeskuksista on kärsinyt, koska ne eivät ole kyenneet ratkomaan yhä kasvavia ongelmia, kuten ylikansoittumista, puutteellista sanitaatiota, alttiutta pandemioille ja uudempana ongelmana riippuvuutta autoilusta.
Lisäksi ihmiskeskeisen kaupunki- ja tilasuunnittelun periaatteet ovat unohtuneet.
Stonorin elämäntyönä on ollut kääntää tämä kehitys palauttamalla kunniaan toimivien kaupunkien taustalla olevat vanhat tilasuunnittelun periaatteet käyttäen apuna uusimpia mallinnustyökaluja ja ottamalla kaupunkien sidosryhmät mukaan suunnitteluun.
Paluu käveltävään kaupunkiin
”Ihmiset hakeutuvat luonnostaan vuorovaikutukseen”, Stonor toteaa. ”Kaupungit saivat aikanaan alkunsa käveltävien katujen verkostosta, jossa oli helppo liikkua ja jossa työ ja muu tarvittava oli lähellä. Tämä malli alkoi hajota noin 150 vuotta sitten.”
”Tavoitteemme on tehdä kaupunkien keskustoista jälleen ihmisen kokoisia, mutta tavalla, joka on kestävä ja skaalautuu tulevan valtavan kasvun tarpeisiin.”
Stonorin perusasioita painottava lähestymistapa lähtee aina havainnoinnista ja näyttöön perustuvasta datasta.
Hän kiittelee globaalia tiimiään, joka on toiminut kaupunkimallinnuksen uranuurtajana ja kehittänyt algoritmeja ja digitaalisia työkaluja Space Syntaxin työn tueksi. Hän ei kuitenkaan jousta tavoitteidensa antropologisista näkökohdista. Hän jopa arvioi kaupunkeja Space Syntaxin omalla Walkability Index -työkalulla. Sen avulla voidaan arvioida olemassa olevia paikkoja ja uusia ehdotuksia sen perusteella, luovatko ne autoriippuvuutta ja siihen liittyviä ongelmia vai käveltävyyttä ja kävellen saavutettavien paikkojen mukanaan tuomia sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia hyötyjä.
Kaupunkielämä kukoistaa katutasolla
”Kaupunkisuunnittelu on muuttunut parissa vuosikymmenessä”, Stonor huomauttaa. ”Suunnittelussa otetaan nyt ihmisten tarpeet paremmin huomioon. Tietolähteinä käytetään laajalti sekä julkisia että yksityisiä tietokantoja, jotka kertovat, missä ihmiset liikkuvat ja asioivat – ja jopa missä tehdään rikoksia.”
Stonorin suunnitelmat tuovat ihmiset jälleen katutasolle, jolla kanssakäyminen on luonnollista. Hän vieroksuu suuria, kaupunkeja halkovia ja jakavia valtaväyliä, joilla ajetaan suurilla nopeuksilla, ja suosii jalankulkualueita ja naapurustojen välisten yhteyksien palauttamista.
Stonorin tavoitteena on vähentää autojen ja hiilipäästöjen määrää ja lisätä ”askelten ääniä” arvostamansa tanskalaisen kollegan, jalankulkulähtöisen kaupunkisuunnittelun esikuvan, arkkitehti Jan Gehlin hengessä. Hän myös rakastaa varjostavia puita – etenkin kaupungeissa, sillä ne laskevat lämpötiloja kaduilla ja houkuttelevat ihmisiä aukioille, esplanadeille, toreille ja kauppakujille, jonne he kuuluvatkin.
Varhainen yhteistyö tärkeää kaupunkisuunnittelussa
Stonor vastustaa jyrkästi yksin suunnittelua, sillä hän uskoo sen olevan monen nykyisen, huonosti toimivan kaupunkikeskuksen taustalla.
”Onnistunut kaupunkisuunnittelu vaatii yhteistyötä niiden osapuolten välillä, jotka tuntevat kaupungin toiminnan eri tasot – järjestelmien järjestelmän eli ihmisiä liikuttavat verkostot sekä energia-, viestintä- ja tieverkostot”, hän paaluttaa.
Samaan tapaan on tuuletettava perinteisiä käsityksiä siitä, miten kaupunkien uusia ja olemassa olevia rakennuksia suunnitellaan ja käytetään. Omistajien, isännöitsijöiden ja käyttäjien kanssa on tehtävä enemmän yhteistyötä”, sanoo KONEella älykkäiden ja kestävien kaupunkien ohjelmasta vastaava johtaja Tessina Czerwinski.
”Kaupunkirakennusten suunnittelussa on perinteisesti lähdetty siitä, että niitä käytetään tietyssä tarkoituksessa 50–100 vuoden ajan. Tilanne on kuitenkin muuttunut.”
”Teknologinen kehitys, väestörakenteen muutos ja muutokset liiketoiminnassa korostavat tarvetta huomioida uusien rakennusten koko elinkaari: resilienttiys, tietoyhteydet, ympäristöystävällisyys ja helppo muunneltavuus uusiin käyttötarkoituksiin.”
”Rakennukset ovat kaupungin tukiranka”, Czerwinski sanoo. ”Se, miten hyödynnämme teknologiaa rakennusten käytössä ja yhteyden luomisessa niihin, vaikuttaa siihen, millaisena ihmiset kokevat tulevaisuuden kaupungit.”
Hissidata kertoo ihmisten käyttäytymisestä
Stonor uskoo luotettavan datan olevan keskeistä ihmiskeskeisen kaupunkisuunnittelun onnistumiselle. Se tarjoaa pitkään kaivattua ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä.
Tuskin mikään voisi tukea hänen näkemystään vahvemmin kuin KONEen jakama kiehtova data.
”Liikutamme yli miljardia hissien ja liukuportaiden käyttäjää päivittäin”, Czerwinski huomauttaa. ”Keräämämme data kertoo ihmisten käyttäytymisestä, muuttuvista elämäntavoista ja yhteistyölle pohjautuvasta rakennusten muutosjoustavuudesta.”
Hiljattain KONE esimerkiksi jakoi dataa hissien käytöstä suurkaupungeissa eri puolilla maailmaa koronapandemian alusta lähtien. Data kertoi pandemian kulusta ja ihmisten ja yhteiskunnan reagoinnista pandemiaan.
”Se osoitti, mitkä infrastruktuurit ovat resilienttejä ja kriittisiä, ja mitä se tarkoittaa naapuruston kannalta”, Czerwinski lisää.
”Teknologian avulla – läheisessä yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa – pystymme kehittämään sujuvampia ratkaisuja liikkumiseen paitsi rakennuksissa ja niiden välillä myös asuinalueilla ja kaupungeissa laajemmin. Tällainen moniulotteinen lähestymistapa voi tehdä kaupunkiympäristöstämme entistä joustavamman ja kestävämmän.”