Tiedätkö hiilineutraalin ja nettonollan eron?

3.6.2022

Kuinka moni aidosti ymmärtää hiilineutraaliuden ja nettonollan tai Scope 1- ja Scope 3 päästöjen välisen eron? Ilmastokriisi on synnyttänyt varsinaisen ympäristötoimenpiteisiin ja tavoitteisiin liittyvän termiviidakon, jossa ympäristön kannalta kestäviin valintoihin pyrkivä voi helposti eksyä.

Luomme tässä katsauksen keskeisiin ilmastotermeihin ja ympäristötavoitteisiin ja tarkastelemme vihreän, kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen tärkeää roolia ilmastokriisin torjumisessa.

Kestävyys ja kestävä kehitys ovat yleisluontoisia termejä, joiden yleisesti käytetyn määritelmän mukaan nykyisten sukupolvien tarpeet on tyydytettävä viemättä tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omansa.

Mutta kuten Maailman elinkeinoelämän kestävän kehityksen neuvoston WBCSD:n kestävän kehityksen asiantuntija Luca De Giovanetti toteaa, kestävyyden kokonaisuus muodostuu kolmesta pilarista. ”Kestävä kehitys käsittää ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkökohdat”, hän sanoo. ”WBCSD:ssä tähän kiinnitetään paljon huomiota, ja uusi strategiamme painottaa ilmasto-, ympäristö- ja yhdenvertaisuustoimenpiteitä sekä pääomamarkkinoiden mukaan ottamista.”

Ympäristövastuulla viitataan pääasiassa toimenpiteisiin, joilla hillitään ilmastokriisiä. Ilmastokriisi tarkoittaa auringon lämpöä sitovien kasvihuonekaasujen, lähinnä hiilidioksidin (CO2) mutta myös esimerkiksi metaanin, otsonin ja typpioksiduulin, päästöjen aiheuttamaa ilmakehän lämpötilan nousua. Lukuisat yritykset ovat sitoutuneet vähentämään ja/tai kompensoimaan päästöjään. Yleisimpiä tavoitteita ovat hiilineutraalius ja nettonollapäästöt.

De Giovanetin mukaan on tärkeä ymmärtää, että näiden kahden termin välillä on merkittävä ero. Hiilineutraaliudessa pyrkimyksenä on hiilipäästöjen nettonollataso siten, että päästöjä vähennetään mutta pääpaino on kuitenkin päästöjen tasapainottamisessa poistamalla niitä vastaava määrä hiiltä ilmakehästä.

”Hiilineutraaliuteen pyrittäessä päästöt usein kompensoidaan maksamalla toimenpiteitä, joilla hiilipäästöjä vähennetään toisaalla.” Kompensointi voidaan toteuttaa sijoittamalla esimerkiksi uusiutuvaan energiaan tai uudelleenmetsitysprojektiin tai tukemalla toista tahoa päästöjen vähentämisessä.

KONE esimerkiksi tarjoaa ensimmäisenä alallaan päästökompensoitua hissien kunnossapitoratkaisua, joka auttaa asiakkaitamme saavuttamaan omat päästötavoitteensa.

De Giovanetti kertoo, että nettonollapäästöjen taustalla puolestaan on ajatus omien päästöjen vähentämisestä niin pitkälle kuin mahdollista, ja Science Based Targets aloitteen mukaan tavoitteena tulisi olla vähintään 90–95 prosentin vähennys.

Nettonollamallissa kompensoidaan vain jäljelle jäävät päästöt. ”Yhtiöt voivat siis kompensoida hiilipäästöt, joita ne eivät vielä pysty eliminoimaan. Konsepti on ilmaston kannalta tehokkaampi, koska siinä painotetaan päästöjen vähentämistä.”

Monet yhtiöt ovatkin sitoutuneet päästövähennysten lisäksi kompensoimaan ne päästöt, joita ne eivät pysty vielä välttämään. Tätä suosittelee myös World Green Building Council. Tässä myös KONE voi auttaa energiatehokkailla ratkaisuillaan ja hiilineutraaleilla kunnossapitopalveluillaan.

KONEen talousjohtaja Ilkka Hara toteaa: ”Toimintamme vastuullisuuden jatkuva parantaminen ja ympäristövaikutusten pienentäminen on ollut yksi viidestä strategisesta tavoitteestamme yli 14 vuoden ajan, joten olemme olleet tällä matkalla jo pitkään. Päästöjen mittaaminen ja jatkuva vähentäminen on meille hyvin tuttua puuhaa.”

KONE tavoittelee 40 prosentin vähennystä tuotteiden materiaaleihin ja pakkauksiin sekä elinkaaren aikaiseen energiankäyttöön liittyviin päästöihin suhteessa saatuihin tilauksiin. Olemme myös sitoutuneet vähentämään omista toiminnoistamme aiheutuvia päästöjä 50 prosenttia. Kumpikin tavoite pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä, ja Science Based Targets -aloite (SBTi) on varmentanut ja hyväksynyt nämä tavoitteet.

Lisäksi KONE on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden kaikissa toiminnoissa vuoteen 2030 mennessä. Tuotantoyksiköissä tavoite saavutettaneen jo vuonna 2024.

”Toimimme yhteistyössä toimittajiemme, kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa.”

”Emme ole itsekään vielä perillä, mutta ehkä tärkein vinkkini on vain lähteä liikkeelle ja yrittää saada kaikki mukaan, niin yritykset kuin ihmiset”, sanoo Hara.

Haran mukaan KONEelle kestävä kehitys on myös innovaation lähde. Yhtiö luo ainutkertaista arvoa yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa ja käyttää dataan perustuvaa näkemystään tukeakseen hiilineutraalia tai nettonollapäästöistä rakentamista.

Hiilineutraaliutta ja nettonollapäästöjä koskevien tavoitteiden saavuttaminen vaatii radikaalien pitkän aikavälin muutosten lisäksi myös pikaisia, mieluiten riippumattoman osapuolen varmentamia toimia.

”Ympäristötoimenpiteisiin liittyvän kielen ja numeroiden tulkitseminen voi olla vaikeaa”, Hara myöntää. ”Kätevä keino on tarkistaa yrityksen tekemät sitoumukset ja ennen kaikkea, kuka ne on varmentanut. KONE on esimerkiksi näyttänyt alallaan esimerkkiä asettamalla kunnianhimoiset kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet paitsi omien toimintojen Scope 1- ja 2 -päästöille, myös tilattuihin tuotteisiin suhteutetuille Scope 3 -päästöille vuoteen 2030 mennessä, ja Science Based Targets -aloite on varmentanut nämä tavoitteet.”

De Giovanetti on samaa mieltä, että ympäristösitoumuksilla on arvoa vasta, kun yritykset perustavat tavoitteensa uskottavan organisaation tieteeseen pohjautuviin sitoumuksiin ja standardeihin.

”Hyvä esimerkki mielekkäästä sitoumuksesta on Science Based Targets -aloite”, sanoo De Giovanetti. ”Silloin päästötavoitteet voi esimerkiksi sovittaa ilmastotieteen ja Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) suosittelemiin toimenpiteisiin ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.”

”Sen jälkeen yritysten on myös varmistettava, että toimenpiteisiin ryhdytään ja niiden vaikutuksia mitataan ja niistä raportoidaan läpinäkyvästi.”

Ei ehkä ole yllätys, että ilmaisua ”vihreä rakentaminen” tulkitaan monin eri tavoin. De Giovanetti keskittyy työssään rakennetun ympäristön kestävyyden edistämiseen järjestelmätasolla, ja hänen mukaansa usein käytetään World Green Building Councilin määritelmää. Siinä todetaan, että vihreä rakennus pienentää tai eliminoi suunnittelun, rakentamisen ja käyttönsä aikana kielteisiä vaikutuksia ja voi luoda mahdollisesti positiivisia vaikutuksia ilmastoomme ja ympäristöömme.

”On muistettava, että mitä tulee energiaan liittyvistä hiilipäästöistä, rakennusten osuus ongelmasta on 40 %”, De Giovanetti toteaa. ”Ne voivat siten myös olla 40 % ratkaisusta.”

Hän huomauttaa, että energiatehokkuus on keskeisessä roolissa hiilipäästöjen vähentämisessä, koska ”mitä vähemmän ylipäänsä käytämme energiaa, sen parempi”.

Kestävyysasiat eivät koske vain uusia rakennuksia – KONE on aktiivisesti modernisoinut vanhojen rakennusten laitteita niiden energiatehokkuuden parantamiseksi.

”Euroopan nykyisistä rakennuksista 85–95 % on käytössä vielä vuonna 2050”, Hara huomauttaa. ”Rakennuksia on peruskorjattava, jotta niistä saadaan ympäristöystävällisempiä. Osa tätä ratkaisua ovat hissit ja liukuportaat, jotka vastaavat olemassa olevia tarpeita mutta joita voidaan myös mukauttaa rakennusten muuttuviin tarpeisiin tulevaisuudessa.”