On maaliskuu 1989, ja vastapalkattu hallintojohtaja Risto Roto istuu työpöytänsä ääressä KONEen konsernikonttorin ylimmässä eli seitsemännessä kerroksessa Munkkiniemessä.
Sokkeloisessa toimistossa jokaisella on oma huone, pieni tai suuri, koska avokonttoreista ei tuolloin ollut kukaan kuullutkaan. Huoneissa on maalarinvalkoiset seinät. Lattia on lämpimänruskean korkkilaatan peitossa. Oven ulkopuolella on ajalle tyypillinen ”liikennevalo” – punainen tarkoittaa varattua ja vihreällä kutsutaan sisään.
Koska kyseessä on KONEen rakennus, seitsemännen kerroksen katolla on lasiseinien suojaama konehuone, johon vieraita viedään välillä hissitekniikkaa ihastelemaan.
Omassa työhuoneessaan hallintojohtaja Rotolla on jykevä työpöytä ja sen päällä harmaa puhelin. Lankapuhelin, sellainen veivattava. Ikkuna on länteen päin, joten aamulla se on varjon puolella. Konsernikonttorin jykevä varjo lankeaa maiseman ylle. Maisemaa hallitsee edessä levittäytyvä Munkinpuisto.
Munkkiniemen vuonna 1972 rakennettu konsernikonttori on siitä erikoinen rakennus, että se levittäytyy osittain Munkinpuistossa sijaitsevan lammen päälle.
”Ennen KONEen konsernikonttori sijaitsi Munkkiniemen kartanossa, mutta ajan mittaan kartano kävi kasvavalle yritykselle liian pieneksi. Sen takia KONE ja Partek ryhtyivät suunnittelemaan tätä rakennusta. Itse en ollut vielä talossa rakentamisen aikaan, mutta olen kuullut, että sillä oli myös paljon vastustajia. Munkkiniemeläiset valittivat, että heidän lammen ympäri kulkeva lenkkipolkunsa katkaistaan. Yksi suurimmista vastustajista oli muuten lähellä asuva Edvin Laine. No, tehtiin rakennus pilareille, niin että sen alta pääsee kulkemaan”, Risto Roto muistelee.
Konsernikonttori sijaitsi tässä osoitteessa vuoteen 2002, jolloin hallintojohtaja Roto sai vastuulleen toimintojen siirtämisen uuteen, Keilaniemessä sijaitsevaan kiinteistöön.
Munkkiniemen rakennukseen muutti tuolloin muita yrityksiä. Rakennus säilyi toimistokäytössä aina vuoteen 2011, jolloin Auratum osti sen ajatellen, että historiallinen, puiston ympäröimä rakennus sopisi erinomaisesti asuttavaksi.
Alkoi projekti, joka sai nimekseen tietenkin Munkkiniemen Kone.
Vanha konehuone sai lähteä
Rakennuttajapäällikkö Antti Vuorela Auratumilta kertoo, että Auratum haki kaupungilta kaavoitusmuutosta ja järjesti projektin suunnittelusta arkkitehtikilpailun. Sen voitti Arkkitehtiryhmä A6, joka suunnitteli vanhan toimistorakennuksen ympärille kunnianhimoisen kokonaisuuden.
Toteutus alkoi rakennuslupaprosessin valmistuttua vuonna 2017. Se sisälsi melkoisen valikoiman hyvin erityyppisiä töitä:
Vanha toimistorakennus uudistettiin kauttaaltaan. Kakkoskerroksen varastojen tilalle tehtiin yhteisiä tiloja, kuten sauna, kuntosali ja kerhohuone. Kolmannesta kerroksesta ylöspäin huoneiden labyrintti järjesteltiin uudestaan nykyaikaisiksi asunnoiksi. Katon lasinen konehuone purettiin ja rakennukseen tehtiin kaksi uutta kerrosta lisää.
Lisäksi viereen tehtiin kokonaan uusi rakennus – kolmikerroksinen ”townhouse”-tyyppinen rivitalo. Maan alle tehtiin parkkihalli.
”Vanhan toimistorakennuksen julkisivu oli kuitenkin suojeltu, eli se uusittiin vanhan mallin mukaisena. Tässä projektissa oli kyllä monenmoista erilaista rakentamista. Vanhan uudistamista ja kokonaan uutta. Pohjaveden pinnan allekin jouduttiin menemään parkkihallia rakennettaessa”, Antti Vuorela summaa.
Hän kertoo, että KONEen valinta uudistetun kokonaisuuden hissitoimittajaksi oli rakennuksen historian takia selviö. Mutta Auratum ja KONE ovat muutenkin pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, kertoo KONEen Auratum-projekteista vastaava asiakkuuspäällikkö Riku Tiainen.
”Laatukriteerit ovat Auratumilla todella korkeat – hissitkin Auratum ostaa omaan lukuun, eli ne eivät mene rakennusliikkeen kautta. Todella detaljin tasolla ollaan mukana projekteissa”, hän kehuu.
Riku Tiainen kuvailee Auratumin ja KONEen yhteistyötä kumppanuudeksi. Munkkiniemen projektinkin tapauksessa KONE kutsuttiin paikalle jo ennen purkujen aloittamista. Hissikuiluja katsottiin yhdessä ja speksattiin, mitä tehdään.
Auratum ja KONE päätyivät neljään uuteen hissin. Kaksi niistä palvelevat kerrostaloa, joista toinen vie suoraan maanalaiseen parkkihalliin, kaksi muuta hissiä palvelevat rivitalon asukkaita. Nämä hissit ovat kaikki konehuoneettomia. Vanhalla katolla sijainnut lasinen konehuone joutui muutenkin lähtemään, kun kerroksia tuli kaksi lisää.
Sama maisema, eri tunnelma
Kun KONE muutti Keilaniemeen vuonna 2002, hallintojohtaja Risto Roton työmatka piteni. Hän oli nimittäin aikanaan muuttanut asumaan vastapäätä Munkkiniemen kartanoa ollakseen lähempänä työmaata. Vaikka KONE siirtyi lopulta alueelta pois, Roto oli jo ehtinyt kotiutua Munkkiniemeen eikä enää mennyt perässä.
Eläkkeelle KONEelta hän jäi vuonna 2014, yli 20-vuotisen uran jälkeen.
Nyt, vuonna 2020, hän istuu uuden asuntonsa työhuoneessa. Sinne hän muutti suoraan sieltä kartanon kupeesta.
Hänen uusi työhuoneensa sijaitsee vastavalmistuneen Munkkiniemen Koneen seitsemännessä eli kolmanneksi ylimmässä kerroksessa. Seinät ovat raikkaan valkoiset, lattia vaaleaa tammiparkettia. Työhuoneessaan Rotolla on Boknäsin klassisen kaunis työpöytä ja sen päällä tietokone. Tietokoneella Roto hoitelee lähinnä päivittäisiä asioita – asioi pankissa ja lähettää sähköpostia.
”Nykyisen asuntoni työhuoneen ikkuna on siis se sama ikkuna, joka minulla oli silloin aikanaan työhuoneessa. Kaikki muu ympäriltä on muuttunut, mutta maisema on sama”, Roto kertoo ja kehuu uuden asuntonsa tunnelmaa. Siinä yhdistyvät nykyaikainen laatu ja KONEen pitkä historia.
Ikkuna on länteen päin, joten illalla sen ääressä on mukava istua. Edessä levittäytyvä Munkinpuisto kylpee laskevan auringon kajossa.
