Helsingin Kalliossa, kulmittain Hakaniemen Ympyrätaloa vastapäätä Toisen ja Kolmannen Linjan välissä sijaitsi ennen pari 1970-luvulla rakennettua virastotaloa umpinaisine toimistohuoneineen.
Kun nämä virastotalot aikanaan rakennettiin, suunnittelussa ei osattu huomioida tulevaisuuden muuttuvia tarpeita. Siksi, ikävä kyllä, virastotalot tulivat nyt 2020-luvulla elinkaarensa päähän. Ne oli pakko purkaa, jotta tilalle voitiin rakentaa jotain kestävämpää.
Paljon kestävämpää. Virastotalojen tilalle on nimittäin nyt nousemassa Lyyra, jonka tavoite on tulla Suomen kestävimmäksi rakennukseksi – ja myös Helsingin älykkäimmäksi.
Lyyran rakennuttaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva, joka on omistanut kiinteistöjä Helsingissä jo 150 vuotta ja joka keskittyy vastuullisen strategiansa mukaisesti luomaan Helsingistä kestävää tieteen ja talouden kaupunkia. Ylva voitti virastotalojen tontin Helsingin kaupungin tontinluovutuskilpailussa visiollaan, jossa tontille rakennetaan aluetta elävöittävä, monipuolinen kokonaisuus.
”Kantavana ajatuksena oli, että tehdään kaikki mahdollinen sen eteen, jotta rakennuksesta saataisiin kestävä. Haluamme tehdä Lyyrasta kestävän rakentamisen malliesimerkin, joka osoittaa alalle, että asioita on ihan oikeasti mahdollisuus tehdä uudella tavalla. Oli kyse sitten vaikkapa energiatehokkuudesta, vähäpäästöisyydestä tai työntekijöiden kohtelusta”, Ylvan kestävän liiketoiminnan johtaja Antti Ruuska summaa.
Satojen hiilidioksiditonnien päästösäästöt
Tiheään rakennettuun Kallioon Lyyra tulee tuomaan ilmavuutta ja viihtyisyyttä. Valmistuttuaan se käsittää kaksi erillistä rakennusta, jotka korttelin läpi viistottain kulkeva kävelytie erottaa toisistaan. Ensimmäisenä valmistuvaan rakennukseen tulee toimistotiloja, toiseen asuinhuoneistoja, moderni hotelli sekä Helsingin metron maanalaisia tiloja. Katutasoon tulee muun muassa ravintoloita, kahviloita ja myymälöitä, joiden tarjonta ilahduttanee Lyyran käyttäjien lisäksi myös paikallisia asukkaita.
Vastuullisuuden toteutumista seurataan Lyyrassa tarkasti. Verneri Lehtovirta kertoo, että Ylva on kehittänyt projektia varten hiilijalanjälkilaskurin.
”Sen avulla seurataan rakennusvaiheessa, kuinka paljon vastuullisilla valinnoilla säästetään hiilidioksidipäästöjä tavanomaisiin valintoihin verrattuna. Esimerkiksi biokaasulämmitys ja vihreä betoni ovat tuoneet satojen hiilidioksiditonnien säästöt.”
Vastuullisuutta varmennetaan myös sertifikaatein. Vastuullisen rakentamisen LEED Platinum -sertifikaatti, terveyden ja hyvinvoinnin WELL-sertifikaatti sekä rakennuksen A-energialuokka kuvaavat jokainen osaltaan hyvin sitä, miten hyvin Lyyrassa on eri näkökulmat huomioitu.
Tärkeää on myös katsoa rakennuksen koko elinkaarta – jos asukkaiden ja ympäristön tarpeet muuttuvat tulevaisuudessa, rakennuksen täytyy pystyä muuntautumaan. Sille ei saa käydä kuten edeltäjilleen virastotaloille, jotka muuttuivat purkukuntoisiksi 50 vuodessa.
Ylvan rakennuttajapäällikön Verneri Lehtovirran mukaan rakennuksesta tulee joustavampi etenkin sen ansiosta, että kerrokset rakennetaan esimerkiksi ilmanvaihdon ja sähköistyksen suhteen toisistaan erillisiksi.
”Näin niiden käyttötarkoitusta voidaan myöhemmin vaihtaa ja kerrokset voidaan uusia sisältä radikaalistikin erilaisiksi ilman, että rakenteille tai talotekniikan palvelualueille tarvitsee tehdä mitään.”
Yhdenvertaisuus on tärkeä osa vastuullisuutta
Modernissa rakennuksessa myös digitalisaatiota hyödynnetään tietysti tehokkaasti. Esimerkiksi rakennusautomatiikalla saadaan säästettyä lisää energiaa, kun lämmitys ja valaistus optimoidaan niihin tiloihin ja kellonaikoihin, kun lämpöä ja valoa oikeasti tarvitaan.
Lyyran rakennuksiin tulee yhdeksän maanpäällistä kerrosta sekä maanalaisia tiloja. Niihin tarvitaan siis myös hissejä. Ensimmäisenä valmistuvan toimistorakennuksen toimittajaksi onkin jo valikoitunut KONE.
”Tarjousvaiheessa keskustelimme tulevan kiinteistön tavoitteista ja pohdimme, mitä lisäarvoa voimme tarjota. Esimerkiksi Ylvan tavoin myös KONEella on vastuullisuus korkealla strategiassa ja sitä myötä esimerkiksi laitteilla pitkä elinkaari”, KONEen myyntipäällikkö Jussi Orpana kertoo.
KONEen lisäarvopalvelut tarjoavat lisää mahdollisuuksia. Hisseihin mahdollistetaan heti alussa digitaalinen, käyttöä tehostava ja helpottava KONE ElevatorCall. KONEen uusimmat DX-sarjan laitteet mahdollistavat ja tukevat monipuolisesti kiinteistöön kohdistuvia kehitystarpeita digitaalisilla palveluillaan myös tulevaisuudessa ja siten hissejä voidaan kutsua tulevaisuuden kannalta kestäviksi (”future proof”). Nykyaikaiseen terveysturvallisuuteen taas tuovat osansa hissien KONE AirPurifier -ilmanpuhdistimet.
Vaikka ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ovatkin rakennusalalla kriittinen vastuullisuuden osa-alue, myös esimerkiksi sosiaalinen vastuullisuus on tärkeää. Osana sitä Lyyra-projektissa on huomioitu inklusiivisuus eli yhdenvertaisuus poikkeuksellisen hyvin. Antti Ruuskan mukaan kaikissa urakkasopimuksissa on liite inklusiivisen työmaan periaatteista, joihin kaikkien Ylvan käyttämien urakoitsijoiden tulee sitoutua. Työntekijöille myös järjestetään heidän oikeuksiinsa liittyvä perehdytys, ja yhdenvertaisuusasioista viestitään eri kanavien kautta – ja myös eri kielillä. Käytössä on lisäksi anonyymi ilmoituskanava, jonka kautta kuka tahansa voi kertoa mahdollisista ongelmista.
”Haluamme, että omasta taustasta, kielestä, sukupuolesta tai muustakaan vastaavasta tekijästä riippumatta kaikkia kohdellaan ja kaikki pystyvät toimimaan yhdenvertaisella tavalla”, hän kuvailee.
KONEella painotus otettiin ilahtuneena vastaan.
”KONEelle yhdenvertaisuus on tärkeää ja huomioitu toiminnassamme jo pitkään, mutta olemme omassa segmentissämme käyneet asiasta melkeinpä yksinpuhelua. Siksikin oli upeaa päästä mukaan tähän projektiin, jossa ensimmäistä kertaa inklusiivisuutta vaadittiin kaikilta osapuolilta”, Jussi Orpana kehuu.
